Extemporal!

Luni am un examen – si cum nu e frumos sa ma lasati sa sufar de una singura, va invit sa invatati impreuna cu mine teoria, pentru ca in final sa puteti raspunde la urmatoarele intrebari:

1 – Care este echivalentul finlandez al ghirlandelor de flori primite cand vizitezi Hawaii-ul?

2 – Care este rostul stafidelor in mancarea finlandeza?

3 - Pe ce distanta se intinde spatiul personal si cum este el masurat?

Astept raspunsurile voastre in scris pana 11.11.11 ora 11.11. Succes!

Botezul saunei

Primul contact cu sauna l-am avut prin intermediul lui Andrei Makine. In  “Pe vremea fluviului Amur” este descrisa o scena despre senzatiile traite de trei adolescenti in sauna. Nimic erotic, insa totul redus hipnotic la nivelul simturilor: caldura mistuitoare, aburul hartuitor, biciuirea cu crengile de mesteacan,  sangele fierband si inghetand in baia de zapada din fata saunei.  Am cautat zilele trecute cartea, insa cred ca n-am adus-o cu mine, am ramas doar cu reperul tiparit in memorie.

Si pentru ca trebuia sa incerc senzatiile citite, am mers, odata, demult, inainte sa-mi iau lumea in cap, la Predeal, hotelul Orizont, unde o piscina interioara era dotata cu sauna. Imi amintesc ca aveam o migrena ingrozitoare si ca pe banca din fata statea cel mai frumos barbat care l-am vazut in viata mea: ochii verzi, adanci, pielea bronzata, muschii zvacnind alene si modelati intr-un trup perfect. N-a scos un cuvant, insa nu va imaginati ce povesti spuneau ochii lui…

Ajunsa in tara celor o mie de lacuri, am descoperit ca sauna este aici, ca nicaieri, o parte din viata finlandeza. In sauna ei se nasc, mor, se iubesc, incheie afaceri, se pregatesc de razboi, se pregatesc de nunta, de paste, de craciun, sauna este aici pretutindeni. Exista o sauna la fiecare patru finlandezi, in blocuri, in case, in orice firma care se respecta, in cabane, pe malul lacurilor, in Laponia, pretutindeni.

Sauna poat fi de foarte multe feluri si este veche de cand lumea. Herodot descrie sauna din Scythia, musulmanii o numesc “hamman”, rusii “banja” apare in cultura indienilor si in varianta ultradecorata a romanilor, insa finlandezii sunt sigurii care au integrat-o si prezervat-o atat de adanc in cultura lor. In Naantali am incercat sauna turceasca, in Haapsalu, in Estonia,  am incercat sauna cu sare, sauna calda, sauna fierbinte, sauna cu infrarosu, la cabana unor prieteni am incecat sauna cu fum.

 In arhipelag insa, invitata de o adevarata doamna, finlandeza, in varsta de peste 70 de ani, am invatat ce inseamna o sauna cu lemne, incalzita la temperatura optima: 80-100C si umiditatea optima, 45%, am invatat cum se fac buchetele de mesteacan, cum se biciuieste pielea si cum se alearga spre marea ce te invaluie si iti trezeste toate simturile. A fost o renastere.

Esikuvani

Jokaisen ihmisen elämässä on muutamia tärkeitä ihmisiä, jotka vaikuttavat heidän polkuihinsa ja kohtaloonsa.

 Aluksi vanhemmat ovat meidän esikuvamme. Joka kerta kun olin kipeänä, muistan että soitin äidilleni. Tiesin että lähdemme nopeasti lääkärille, missä hän aina onnistui pääsemään muiden ohitse ja pystyi helpottamaan oloani. Tälläinen minun äitini on – ei ole olemassa mitään esteettä, kun hän haluaa jotakin perheelleen. Isä oli aina taustalla, hän teki paljon töitä ja ei sotkeutunut lastensa asioihin. Vain kerran, kun halusin mennä naimisiin 18-vuotiaana, hän räjähti.

Hämärästi muistan lastentarhanopettajani Cristinan sekä peruskouluopettajat Rosianun ja Popescun. ”Tanti” Gabista kehittyi mielenkiintoinen henkilö, joka vaikutti minun harrastuksiini tähän asti. Hän oli minun yksityinen saksan kielen opettajani, kun olin n. 9-vuotias. Hän käytti paljon meikkejä ja rakasti voimakasta meikkausta. Hän makasi aina sängyssä ja huomasi ettei tunnin aikana ei ollut mahdollista, että minä istuin enemmän kuin viisi minuuttia rauhassa paikoillani. Olin joko tuolin alla tai pöydän päällä, makasin lattialla tai hypin  hänen huoneessaan. Sen takia hän kutsui minut baletin tunneille, missä hän soitti pianoa. Sen jälkeen rakastuin tanssimiseen.

Lukiossa tärkeä esikuva minulle oli matemaatikan opettaja Vranceanu. Hän oli hauska, ihaili minun korvakorujani ja sanoi, että valitsi opettajan uran, koska nuorten joukossa hänkin tuntisi itsensä nuorekkaksi. Häneltä opin, että minun täytyy aina keskittyä ja muistaa mitä minulla on sekä mitä minä tarvitsen tai haluan tietää. Mahtava opettaja, joka korjasi jokaisen oppilaan satoja kotitehtäviä. Satoja!

Seuraavaksi, tärkeä ihminen, joka vaikutti elämääni, oli fysiikan opettaja Patrascu. Hänen unelmansa oli, että hänen opiskelijansa voittavat kaupungin kilpailussa. Niinpä kaksi viikkoa ennen kilpailua teimme vain fysiikkan tehtäviä: seitsemän tuntia koulussa ja paljon kotitehtäviä joka päivää.

Yliopistossa professori Posea oli se, joka vaikutti ammatinvalintaani. Hän oli kunnianhimoinen ihminen, joka halusi voittaa valtion lujuusopin kilpailun. Hän järjesti intensiivikurssin kilpailua varten. Muistan hyvin, hänen assitenttinsa kertoi, muutaman vuoden kuluttua, että hän lukitsi meidän huoneemme oven, kun hänen täytyi lähteä johonkin asioille. Kukaan ei kuitenkaan huomannut että ovi oli lukossa, koska kukaan ei uskaltanut lähteä mihinkään. Sinä vuonna voitin kilpailun. Se oli minun huippuhetkeni elämässäni.

Yliopisto-opintojen loppuvaiheessa ja valmistumiseni jälkeen, professori Antonescu oli hyvin merkittävä henkilö minun elämänpolullani. Hän on valtava vaikutus-valtainen persoona, joka auttoi kaikkia, jotka apua häneltä pyysivät. Niin myös minua. Hänen avullansa löysin työpaikan ja aloitin urani yliopistossa, jossa hän tuki minua taukoamatta.

Minussa on nyt pieni pala näistä minulle tärkeitä henkilöistä: tiedonjano, oppimishalu ja ahkkeruus.